Miksi älykkäät yritykset johtavat meidät kiertotalouteen
Jos määritämme sanan älykkyys “kyvyksi oppia, päätellä, vaistota ja uudistaa”, sen käyttäminen yrityksestä ei ehkä aluksi vaikuta järkevältä.
Perustasolla yritys on kuitenkin pitkälti ihmisen kaltainen. Siinä on johto, joka ihmisaivojen tapaan hoitaa suurimman osan ajattelusta, ja siinä on operatiivinen puoli, joka ihmisruumiin tavoin tulkitsee ja suorittaa käskyjä.
Ihmisäly on seurausta lukemattomista kompleksisista, toisistaan riippuvista systeemeistä, jotka ovat ajan myötä kehittyneet hallitsemaan ruumistamme, mieltämme ja ympäröivää monimutkaista ympäristöämme.
Yritykset pyrkivät samaan.
Kun SAP:n Insights-tutkimuskeskus tutki yli 2 800 yrityksen menestymistä elämystaloudessa, yksi yritysten alaryhmä erottui muista edistymisessään ihmisälyä kohti. Nämä ns. kytkeytyjät ovat yrityksiä, jotka hallitsevat kyvyn kilpailla sen perusteella, kuinka hyvin ne vaistoavat, ajattelevat ja reagoivat enemmän ihmisen tavoin kuin muut (katso raportti 4 Traits of Experience Economy Masters, neljä elämystalouden mestarien ominaispiirrettä).
Käyttämällä koneoppimista, keinoälyä ja muita älykkäitä teknologioita ne keräävät ja analysoivat tietojoukkoja asiakkaiden, työntekijöiden, myyjien ja muiden vuorovaikuttajien tunteista, asenteista ja käyttäytymistavoista. Näistä kokemustiedoista saamansa ymmärryksen avulla ne pystyvät reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin paremmin, nopeammin, joustavammin ja selkeämmin, aivan kuten ihmisetkin.
Tarvittavat komponentit yritysten ihmisälyn vastineeseen ovat lopultakin yhdistymässä – ei ainoastaan teknologiassa, vaan myös kokemusten hallinnassa, liiketoimintaprosesseissa, liiketoimintamalleissa, mittausjärjestelmissä ym. Seuraavaa vaihetta varten yritysten on nyt yhdistettävä nämä komponentit systeemiksi, joka maksimoi arvon luomisen, ei ainoastaan kerran vaan useita kertoja ajan mittaan.
Tie kiertotalouteen
Useimmat yritykset eivät pääse eroon siiloajattelusta. Se on jäämistöä teollisen ajan ajattelulta ja organisaatiosuunnittelulta. Kun tietoa oli vähän ja sitä oli vaikea jakaa, organisaation pilkkominen yksinkertaisiin yksiköihin oli järkevää.
Ihmiset eivät kuitenkaan toimi näin. Aivomme ja ruumiimme viestivät jatkuvasti itsemukautuvien palautekehien kautta, jotka pitävät koko systeemin käynnissä korkealla resurssitehotasolla. Käytämme ja uudelleenkäytämme sisäisiä resurssejamme jatkuvasti; meillä on luonnollinen kiertojärjestelmä.
Keinoäly ja koneoppiminen tuovat tämän saman hallintatyypin yrityksille. Ne ovat luonteeltaan yhdistäviä ja tuovat valtavia määriä dataa yhteen koko yrityksestä ja ulkopuolisesta maailmasta tehokasta analyysia varten. Yritykset alkavat käsittää, missä arvoa vuotaa ulos systeemistä, ja kehittävät tapoja näiden resurssien takaisinottamiseen ja optimoimiseen siinä, missä niiden annettiin aiemmin mennä hukkaan. Eikä näin ole pelkästään yrityksen neljän seinän sisällä vaan myös suuremmassa globaalissa talouden ekosysteemissä, jonka kanssa ne ovat enenevässä määrin kytkeytyneitä.
Toisin sanoen ottamalla käyttöön systeemiajattelun ja älykkäät teknologiat yritykset ovat eittämättä matkalla kiertotalouteen. Ja mitä älykkäämpiä näistä yrityksistä tulee, sitä varmemmin siirrymme pois lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta.
Lisätietoa siitä, kuinka voimme päästä eroon siiloajattelusta ja siirtyä elämystalouteen, on SAP:n Insights-tutkimuskeskuksen raportissa 4 Traits of Experience Economy Masters (neljä elämystalouden mestareiden ominaispiirrettä).