Nyt agendalle on saatava ilmasto

Vaikka korona on vähentänyt globaaleja hiilidioksidipäästöjä, se ei tietystikään yksinään riitä. Sekä poliitikkojen, yritysten että yksilöiden on ryhdyttävä toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Luulen, että koronapandemia tulee olemaan pelkkä pilkku maailmanhistoriassa. Kirjoitamme nyt globaalin ilmastonmuutoksen historiaa. Tällä hetkellä tutkijat ovat sitä mieltä, että jopa kahden asteen lämpenemiseen pääseminen on hankala haaste. Emme voi jatkaa elämistä vain nauttien saavuttamastamme sivilisaatiosta.

Maailma kohtaa laajan ja nopean muutoksen energiansaannissa, kulutuksessa ja jakelussa. Hiilen hinta on jatkossa bisnesrealiteetti. Kestävä polku tulevaisuuteen vaatii yhteistyötä joka tasolla ja yli organisaatioiden, toimialojen ja maantieteellisten alueiden – nyt on näiden konkreettisten toimien aika.

Kaavaan löytyy useita positiivisia aspekteja. Kehittyneissä maissa on saatavilla edistyneitä energiateknologioita, ja niiden kustannukset jatkavat kutistumistaan. Meillä on käytössämme tuuli- ja aurinkoenergiaa, biopolttoaineita ja hiilidioksidin nappaajia. Voimme mitata hiilipäästöjä, minkä avulla voimme arvioida työmme tuloksia globaalilla, maa- ja toimialatasolla.

Poliittisesta näkökulmasta katsoen on mahdollista luoda kannusteita, jotka pyrkivät luonnonvarojen järkevään käyttöön kauppasopimusten ja hiiliverojen avulla. Uudet sukupolvet taas ovat sitoutuneet elämään kestävällä, luontoa kunnioittavalla tavalla.

Olennaista on kuitenkin, että yritykset ottavat ilmaston tilan vakavasti päivittäisessä toiminnassaan ja johdossaan. Hiilipäästöjen hinta on kompleksinen ja poliittinen asia, joka viranomaisten pitää hoitaa kuntoon. Meillä organisaatiossa on sisään kirjoitettuna se, että autamme yrityksiä mittaamaan, visualisoimaan ja tekemään oikeita päätöksiä dynaamisessa ja heterogeenisesti säännellyssä ympäristössä. It-järjestelmien vastuulliset toimittajat voivat siksi rakentaa instrumentteja, jotka tuovat hiilijalanjälkeen liittyvät päätökset johdon agendalle.

Meillä SAP:lla on tähän erityinen vastuu, koska 77 % maailman kaupallisista transaktioista on jollakin tavalla kosketuksissa toimittamiimme yritysohjelmistoihin. Siksi olemmekin julkistaneet kestävän kehityksen ohjelman, jonka avulla asiakkaat voivat mitata, hallita ja analysoida vaikutustaan ilmastoon. Monivuotisen suunnitelman toteuttamisen aikana työskentelemme tiiviisti kumppaneidemme kanssa sisällyttääksemme kestävyysmittarit kaikkiin ratkaisuihin niin, että on mahdollista määrittää hiilijalanjälki jollekin tietylle tuotteelle, tuoteperheelle ja koko liiketoiminnalle.

Toinen avaintekijä on sekä kuluttajille että yrityksille suotu vapaus valita hiilimitattujen tavaroiden ja palveluiden välillä. Kuluttajat vaativat tietoa hiilijalanjäljestä ennen ostopäätöstä. Samaan tapaan olemme nähneet kalorien laskemisen ruoassa.

Kuluttajien valinnat vaikuttavat yrityksiin ja niiden toimitusketjuihin. Uskon, että näemme pian maksuhalukkuutta kalliimpien, pienemmän hiilijalanjäljen omaavien tuotteiden hankinnassa, kuten olemme nähneet uusiutuvan energian ja orgaanisen ruoan kohdalla. Hiilipäästöjen hinta vaikuttaa markkinoiden ja liiketoimintastrategioiden muotoutumiseen, ja se vie pääomaa kaikkein kustannustehokkaimpiin tapoihin saavuttaa tavoitteet. Yrityksille ilmastosta tulee uusi kilpailuetu.

Suomen tulisi näyttää esimerkkiä tässä kehityksessä. Meillä on kunnianhimoiset tavoitteet, joiden mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Energia- ja ilmastostrategian mukaan hiilen energiakäytöstä luovutaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii sekä päästövähennystoimia että hiilinielujen vahvistamista, joita ohjataan poliittisin keinoin.

Meillä Suomessa on korkeaa teknologiaosaamista, kiertotalouden innovaatioita, rikas luonto ja yrityksiä, jotka voivat tuottaa tavoitteiden mukaisia kestäviä ratkaisuja. Muutos vaatii kuitenkin, että kulutusvalintamme ovat kestäviä ja järkeviä. Näin annamme tilaa markkinavoimien toimia ja nopeutamme muutosta puhtaamman ilmaston puolesta.

Aki Borgström
Digitaaliset toimitusketjut
SAP Finland

Artikkeli julkaistiin 14. tammikuuta 2021 Kauppalehdessä.