Mitä yhteistä on tryffelipossulla ja tekoälyllä?

Vaikka monet pitävät tekoälyä vielä tieteiskirjallisuuden kaukana leijuvana skenaariona, teknologia on vaikuttanut liikematkustamiseen ja kulujenhallintaan jo useiden vuosien ajan – usein käyttäjän huomaamatta.

Ymmärrys siitä, mitä tekoäly on, miten se määritellään ja mitä sillä voidaan tehdä, voi olla monille epämääräinen. SAP Concurin vuonna 2018 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että peräti 39 prosenttia kaikista vastaajista tunsi termin, mutta ei ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa.

Ymmärryksen suhteen on saattanut muuttua paljonkin viime vuosina, mutta epävarmuus siitä, mitä seurauksia tekoälyn käytöllä voi olla omaan työhön tai uraan, näyttää säilyneen. Vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että jopa 39 prosenttia Euroopan talous- ja liikematkapäälliköistä pelkää, että tekoäly voi tehdä heidän työpaikoistaan tarpeettomia. 25 prosenttia on epävarma asiasta. Yhteensä luku on huimat 64 prosenttia.

Ensi silmäyksellä pelko voi vaikuttaa perustellulta. Teknologiahan pystyy jo nyt tarjoamaan tiettyjä palveluja vaikuttavalla tarkkuudella ja nopeudella.

Itse en näe tällä hetkellä, että tekoäly johtaisi työpaikkojen vähenemiseen liikematkojen ja kulujen hallinnassa. Vertaisin teknologian käyttöä pikemminkin tryffelipossuihin: ne tukevat tryffeliviljelijää työssään varsin merkittävästi ja kasvattavat menestystä, mutta eivät tee mitään turhaa. Sama pätee liikematkojen ja kulujen hallinnassa. Tällä hetkellä on olemassa koko joukko jännittäviä tekoälyyn perustuvia ratkaisuja, jotka auttavat asiantuntijoita tärkeissä asioissa, kuten arvonlisäveron palautuksissa tai kuluraporttivirheiden, jopa petosten, havaitsemisessa, optimoivat tuloksia ja vapauttavat asianomaisten asiantuntijoiden aikaa tärkeämpien ja vähemmän toistuvien tehtävien hoitamiseen.

Tryffelipossuilla ja tekoälyllä on siis useita yhtäläisyyksiä. Ensinnäkin sekä tryffelipossut että tekoäly ovat pitkälle erikoistuneita asiantuntijoita omalla alallaan: ne käyttävät taitoja, jotka ovat paljon parempia kuin ihmisen, erityisesti tarkkuuden osalta, ja saavuttavat usein tuloksia, jotka ylittävät ihmisen mahdollisuudet riippumatta hänen koulutuksestaan.

Molemmat ratkaisut myös tukevat käyttäjäänsä löytämään jotain arvokasta: Tryffelipossujen tapauksessa asia on ilmeinen: ne on koulutettu löytämään arvokkaita ja harvinaisia sieniä. Toisaalta liikematkojen ja kulujen hallinnassa tekoäly on ohjelmoitu tunnistamaan tarkasti ja nopeasti taloudelliset säästöpotentiaalit, kuten arvonlisäveron palautusmahdollisuudet tai virheelliset kuluraportit, jotka johtavat tarpeettomiin lisäkuluihin.

Iskusanat ’koulutus’ ja ’ohjelmointi’ johtavat uuteen yhteiseen piirteeseen: molemmat ratkaisut ovat riippuvaisia ihmisen ohjauksesta ja opastuksesta toimiakseen tehokkaasti. Tryffeliviljelijä kouluttaa possunsa, määrittelee etsintäalueen ja huolehtii sienilöytöjen käsittelystä ja markkinoinnista. Kulujenhallinnan maailmassa johtajat ovat korvaamattomia, koska he määrittelevät tekoälyn sovellusalueen ja käyttävät saatuja tuloksia ja oivalluksia yrityksen menettelyjen ja prosessien optimointiin ja strategisesti tärkeiden johtopäätösten tekemiseen.

Myös riskienhallinnassa on yhtäläisyyksiä: Tryffelipossut löytävät oikeat sienet, jotta ihmiset voivat syödä niitä turvallisesti, kun taas tekoälypohjaiset ratkaisut liikematkojen ja kulujen hallinnassa parantavat sääntöjen noudattamista ja vähentävät siten sakkoriskiä. Jotkut palveluntarjoajat jopa ottavat vastuun tekoälypohjaisten ratkaisujensa virheistä.

Sen enempää tryffelipossut kuin tekoälypohjaiset ratkaisut liikematkojen ja kulujen hallinnassa eivät tee käyttäjistään työttömiä. Pikemminkin ne säästävät heidät usein toistuvalta rutiinityöltä tai loputtomien kuittien tutkimiselta ja vapauttavat aikaa vaativampiin ja tärkeämpiin tehtäviin. Tekoäly ei vie ihmisen työtä, vaan rikastuttaa sitä.

Nina Ruokonen
SAP Concur
Kansainvälisen liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja

Näkökulmakirjoitus julkaistiin alunperin IT Insiderissa.