Nyt on meidän hetkemme. Meillä on nyt harvinaislaatuinen mahdollisuus vahvistaa kilpailukykyämme Euroopassa, sillä tekoälyn teknologinen harppaus on linjassa sekä yritys- että yhteiskuntamalliemme kanssa.
Tällä hetkellä sekä pääoma että osaaminen suuntaavat enenevässä määrin Eurooppaan. Jos pidämme kiinni demokraattisista perusarvoistamme ja ymmärrämme liiketoimintadatamme arvon, voimme AI:n avulla ottaa aimo harppauksen eteenpäin kilpailukyvyssä ja innovoinnissa. Meidän on yritettävä ratkaista ne kilpailukykyongelmat, jotka nostettiin esiin kuuluisassa vuoden 2024 Draghi-raportissa.
Jotkut saattavat väittää, että Eurooppa tukahduttaa innovaatiot sääntelyllä ja että riskipääomamme on mitätöntä verrattuna Kiinaan tai Yhdysvaltoihin. Tai he väittävät, että AI-juna on jo lähtenyt ja Eurooppa istuu teknologiajättien matkustajana – innovatiivisen osaamisen paetessa kauas Euroopan ”ulkoilmamuseosta”.
Juuri näillä osa-alueilla maailma on nyt muuttumassa. On totta, että generatiivinen tekoäly on tähän asti mahdollistanut mielekkään viestinnän, mutta tekoälyn tarinan viimeistä lukua ei ole vielä läheskään kirjoitettu – ja Euroopalla on käsissään dataa täynnä oleva kultakaivos, joka ulottuu yksityisistä yrityksistä julkiselle sektorille.
Yritykset ja organisaatiot voivat ”keskustella” oman kollektiivisen historiansa ja kokemuksensa kanssa. Suomessa voimme esimerkiksi saada uusia oivalluksia terveydestä ja sairauksista hyödyntämällä laadukasta terveysdataamme.
ChatGPT työskentelee vain kielen kanssa, mutta yritykset voivat ottaa käyttöön monenlaista dataa uudella tavalla. Tällä hetkellä liiketoimintadata makaa hyödyntämättömänä ”jossain”. Kun voimme käsitellä sitä älykkäästi ja mielekkäästi, tekoäly voi tuoda yhtä suuria muutoksia kuin internet.
Sen sijaan, että dataa käsiteltäisiin lineaarisesti, jäykästi ja suljetusti, voimme siirtyä todennäköisyyksiin perustuvaan lähestymistapaan. Tekoäly voi tehdä erittäin päteviä arvauksia bisnestoimiemme vaikutuksista monilla yritysulottuvuuksilla. Vakiintuneet yritykset, joilla on pitkä historia ja valtava asiantuntemus, ovat optimaalisessa lähtötilanteessa, koska niillä on kaikkein tärkein voimavara – data.
Financial Timesin kolumnisti Brooke Masters kritisoi hiljattain amerikkalaisia liike-elämän johtajia siitä, että he vaikenevat Yhdysvaltojen innovaatioympäristön rapautumisesta. Yhdysvallat on luonut innovaatioita liittovaltion investoinneilla (esimerkiksi puolustus, internet, avaruustutkimus ja niistä johdetut tuotteet), mikä on synnyttänyt ekosysteemejä esimerkiksi Piilaaksossa, Philadelphiassa ja Bostonissa. Kommentaattorin mukaan nämä ovat nyt uhattuina.
Aiemmin Yhdysvaltoihin suuntautunut aivovuoto saattaa nyt kääntyä Yhdysvalloista poispäin. Kun kustannukset ja riskit nousevat Yhdysvalloissa, Euroopasta tulee houkuttelevampi kohde sijoituksille. Eurooppa on jo tekoälyyn liittyvän innovaatiopääoman näkökulmasta tutkassa.
EU:ta kritisoidaan tällä hetkellä siitä, että se säätelee dataa ja tekoälyä liian tarkasti. Meidän ei kuitenkaan pidä kuvitella, että sääntelyn puute itsessään loisi innovaatiota. Kiina osoittaa, että on mahdollista säädellä ja innovoida samanaikaisesti.
Euroopan on ehkä otettava oppia sekä Yhdysvalloista että Kiinasta: tavoitteet on asetettava selkeästi ja niiden toteuttamiseen on ryhdyttävä päättäväisesti. Euroopan mahdollisuudet AI-vallankumouksessa edellyttävät poliittista tahtoa ja investointivoimaa. Yritysten on löydettävä tavat hyödyntää dataansa, jotta ne voivat saavuttaa tekoälyllä höystetyn markkinajohtajuuden alallaan.
Teemu Jokinen, Solution Advisor Data & AI, SAP Finland
Alun perin julkaistu Talouselämässä 8. kesäkuuta 2025.
