Kun liikematkustus jälleen alkaa, eihän vastuullisuus unohdu lähtöportille?

Koronapandemia alkaa pikkuhiljaa hellittää otettaan ja yritysten mielenkiinto suuntautua jälleen kohti liikematkustusta. Vaikka businesspyörät pyörivät Teamsien ja Zoomien avulla, korona-aika toisaalta vahvisti sen, minkä tiesimme ennen pandemiaa – kasvokkain tapahtuvilla kohtaamisilla on tärkeä rooli niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Monissa yrityksissä valmistaudutaan liikematkustuksen lisääntymiseen määrittelemällä sen roolia yrityksen toiminnassa sekä päivittämällä siihen liittyviä ohjeistuksia. Liikematkustuskäytäntöjen vastuullisuus saattaa tuntua nyt kaukaiselta asialta, mutta fiksu päättäjä sisällyttää vastuullisuusnäkökulman osaksi päivitystyötä tärkeästä syystä: vastuulliset käytännöt liikematkustuksessa parantavat yrityksen menestystä usealla mittarilla.

Teettämämme Corporate Travel Sustainability Index 2020-tutkimuksen mukaan 78 % pohjoismaisista yrityksistä on tietoisia siitä, että heidän tulisi kehittää liikematkustuskäytäntöjään vastuullisemmiksi, mutta vain 17 % vastaajista kertoi tekevänsä asian eteen menestyksekkäästi töitä. Tahtotila yrityksissä on siis oikeansuuntainen, mutta monille on edelleen epäselvää, mitä hyötyjä vastuullinen liikematkustus tuo yritykselle kustannusten vastapainoksi. Suurin haaste hyötyjen hahmottamisessa on niiden mittaamisen hankaluus.

Millaista etumatkaa vastuulliset liikematkustuskäytännöt tuovat yrityksille, jotka niihin panostavat? Keskeisten ympäristöhyötyjen lisäksi yritysten kilpailukyky parantuu.

Kilpailukyky parantuu ensinnäkin työntekijöiden työtyytyväisyyden kautta, kun työnantajan arvopohja on linjassa työntekijöiden kanssa. Lähes kaikki kyselyymme vastanneet (97 %) kertoivat olevansa valmiita pidentyneisiin työmatkoihin, mikäli sillä on positiivinen vaikutus matkan aiheuttamien päästöjen minimoimisessa.

Toiseksi vastuulliset käytännöt kasvattavat yrityksen brändipääomaa ja vaikuttavat positiivisesti yrityksen työnantajamielikuvaan. 76 % kyselyymme osallistuneista liikematkustajista kertoivat olevansa kiinnostuneita työskentelemään yrityksessä, jossa panostetaan vastuulliseen liikematkustukseen. Hyvä työnantajamielikuva parantaa yrityksen asemia erityisesti milleniaalien ja sitä nuorempien sukupolvien silmissä. Tämä käy hyvin ilmi Valtion nuorisoneuvoston teettämästä Nuorisobarometristä, jonka mukaan yhdeksän kymmenestä 15–29-vuotiaasta nuoresta haluaa tehdä työtä, joka on omien arvojen mukaista (Nuorisobarometri 2020).

Kolmanneksi vastuullinen toiminta vaikuttaa suoraan viivan alle, kun kriteerit vastuullisuudelle tulevat sisältymään entistä useammin RFP-prosessiin (Request for Proposal) potentiaalisten toimittajien ja palveluntarjoajien valinnassa. Viime vuonna teettämämme IDC Sustainability in the Nordics -tutkimuksen mukaan pohjoismaiset yritykset kiinnittävät keskimäärin muita eurooppalaisia vastaajia useammin (69 % versus 58 %) huomiota RFP:n vastuullisuustavoitteisiin. Tämä kasvattaa vastuullisuuskäytäntöjen merkitystä, kun ajan myötä yhä useammat yritykset päivättävät toimintatapojaan pärjätäkseen kilpailussa paremmin.

On silti yllättävää, kuinka iso osa päättäjistä – kiistattomista vastuullisuuden hyötyjä puoltavista argumenteista huolimatta – on edelleen valmis pitämään vastuullisuusasiat sivustakatsojan roolissa. Tutkimuksen mukaan 74 % pohjoismaisista vastaajista oli sitä mieltä, että ESG-teemat tulisi ottaa huomioon vasta siinä vaiheessa, kun yrityksen taloudelliset päätavoitteet on saavutettu.

Nyt on siis korkea aika lopettaa vastuullisuuden mieltäminen turhaksi luksukseksi, johon yrityksellä ei ole varaa. Panostaminen vastuullisuuteen maksaa itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin. Viime kädessä maksumieheksi joutuu se, joka jättää vastuullisuusasiat huomiotta, kun liikematkustuksen kiitorata jälleen kutsuu.

Nina Ruokonen
Pohjoismaiden liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja
SAP Concur

Näkökulmakirjoitus julkaistiin alun perin Matkaviikko.